hilloke

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hilloke (48-A)

  1. marjoista tai hedelmistä tehty hiukan keittäen tai keittämättä tehty säilyke tai jälkiruoka, kompotti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhilːokeˣ/
  • tavutus: hil‧lo‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hilloke hillokkeet
genetiivi hillokkeen hillokkeiden
hillokkeitten
partitiivi hilloketta hillokkeita
akkusatiivi hilloke;
hillokkeen
hillokkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi hillokkeessa hillokkeissa
elatiivi hillokkeesta hillokkeista
illatiivi hillokkeeseen hillokkeisiin
hillokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hillokkeella hillokkeilla
ablatiivi hillokkeelta hillokkeilta
allatiivi hillokkeelle hillokkeille
muut sijamuodot
essiivi hillokkeena hillokkeina
translatiivi hillokkeeksi hillokkeiksi
abessiivi hillokkeetta hillokkeitta
instruktiivi hillokkein
komitatiivi hillokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hillokkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hilloket-

Etymologia[muokkaa]

hillo + -ke; Käytössä 1800-luvun lopusta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

hilloke Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.