hiilari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hiilari (6)
- (arkikieltä) hiilihydraatti ravinnossa
- Hiilareita vähentämällä kondikseen (iltalehti)
- Karppaaja ei huoli hiilareita (hs.fi)
- (puhekieltä) hiilikuitu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiilari | hiilarit |
| genetiivi | hiilarin | hiilarien hiilareiden hiilareitten |
| partitiivi | hiilaria | hiilareita hiilareja |
| akkusatiivi | hiilari; hiilarin |
hiilarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiilarissa | hiilareissa |
| elatiivi | hiilarista | hiilareista |
| illatiivi | hiilariin | hiilareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiilarilla | hiilareilla |
| ablatiivi | hiilarilta | hiilareilta |
| allatiivi | hiilarille | hiilareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiilarina | hiilareina |
| translatiivi | hiilariksi | hiilareiksi |
| abessiivi | hiilaritta | hiilareitta |
| instruktiivi | – | hiilarein |
| komitatiivi | – | hiilareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiilari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hiilari Kielitoimiston sanakirjassa