hienous

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hienous (40)[1]

  1. se, että on hieno
  2. (monikollinen) jollekin ominaiset erikoisuudet, ominaisuudet
    Mitä uusia hienouksia tuossa kännykässä on?

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hienous hienoudet
genetiivi hienouden hienouksien
partitiivi hienoutta hienouksia
akkusatiivi hienous; hienouden hienoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hienoudessa hienouksissa
elatiivi hienoudesta hienouksista
illatiivi hienouteen hienouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hienoudella hienouksilla
ablatiivi hienoudelta hienouksilta
allatiivi hienoudelle hienouksille
muut sijamuodot
essiivi hienoutena hienouksina
translatiivi hienoudeksi hienouksiksi
abessiivi hienoudetta hienouksitta
instruktiivi hienouksin
komitatiivi hienouksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan hieno vartalosta hieno- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

epähienous

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hienous Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40