hienontanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hienontanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hienontaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hienontanut | hienontaneet |
| genetiivi | hienontaneen | hienontaneiden hienontaneitten |
| partitiivi | hienontanutta | hienontaneita |
| akkusatiivi | hienontanut; hienontaneen | hienontaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hienontaneessa | hienontaneissa |
| elatiivi | hienontaneesta | hienontaneista |
| illatiivi | hienontaneeseen | hienontaneisiin hienontaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hienontaneella | hienontaneilla |
| ablatiivi | hienontaneelta | hienontaneilta |
| allatiivi | hienontaneelle | hienontaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hienontaneena | hienontaneina |
| translatiivi | hienontaneeksi | hienontaneiksi |
| abessiivi | hienontaneetta | hienontaneitta |
| instruktiivi | – | hienontanein |
| komitatiivi | – | hienontaneine |