hidastuminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hidastuminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä hidastua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hidastuminen | hidastumiset |
| genetiivi | hidastumisen | hidastumisten hidastumisien |
| partitiivi | hidastumista | hidastumisia |
| akkusatiivi | hidastuminen; hidastumisen |
hidastumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hidastumisessa | hidastumisissa |
| elatiivi | hidastumisesta | hidastumisista |
| illatiivi | hidastumiseen | hidastumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hidastumisella | hidastumisilla |
| ablatiivi | hidastumiselta | hidastumisilta |
| allatiivi | hidastumiselle | hidastumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hidastumisena (hidastumisna) |
hidastumisina |
| translatiivi | hidastumiseksi | hidastumisiksi |
| abessiivi | hidastumisetta | hidastumisitta |
| instruktiivi | – | hidastumisin |
| komitatiivi | – | hidastumisine- + omistusliite |