hidastelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hidastelu (2)
- hidasteleminen; se, että hidastellaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhidɑsˌt̪elu/
- tavutus: hi‧das‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hidastelu | hidastelut |
| genetiivi | hidastelun | hidastelujen hidasteluiden hidasteluitten |
| partitiivi | hidastelua | hidasteluita hidasteluja |
| akkusatiivi | hidastelu; hidastelun |
hidastelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hidastelussa | hidasteluissa |
| elatiivi | hidastelusta | hidasteluista |
| illatiivi | hidasteluun | hidasteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hidastelulla | hidasteluilla |
| ablatiivi | hidastelulta | hidasteluilta |
| allatiivi | hidastelulle | hidasteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hidasteluna | hidasteluina |
| translatiivi | hidasteluksi | hidasteluiksi |
| abessiivi | hidastelutta | hidasteluitta |
| instruktiivi | – | hidasteluin |
| komitatiivi | – | hidasteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hidastelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hidastella + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. hidasteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hidastelu Kielitoimiston sanakirjassa