hidasteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hidasteleminen (38)
- liikkeelle lähtemisessä, liikkumisessa tai muussa toiminnassa vitkasteleminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hidasteleminen | hidastelemiset |
| genetiivi | hidastelemisen | hidastelemisten hidastelemisien |
| partitiivi | hidastelemista | hidastelemisia |
| akkusatiivi | hidasteleminen; hidastelemisen |
hidastelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hidastelemisessa | hidastelemisissa |
| elatiivi | hidastelemisesta | hidastelemisista |
| illatiivi | hidastelemiseen | hidastelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hidastelemisella | hidastelemisilla |
| ablatiivi | hidastelemiselta | hidastelemisilta |
| allatiivi | hidastelemiselle | hidastelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hidastelemisena (hidastelemisna) |
hidastelemisina |
| translatiivi | hidastelemiseksi | hidastelemisiksi |
| abessiivi | hidastelemisetta | hidastelemisitta |
| instruktiivi | – | hidastelemisin |
| komitatiivi | – | hidastelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hidastelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hidastelemis- | |
Etymologia[muokkaa]
- hidastella verbin teonnimi