hetkutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hetkutus (39)

  1. hetkuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhet̪kut̪us/
  • tavutus: het‧ku‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hetkutus hetkutukset
genetiivi hetkutuksen hetkutusten
hetkutuksien
partitiivi hetkutusta hetkutuksia
akkusatiivi hetkutus;
hetkutuksen
hetkutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hetkutuksessa hetkutuksissa
elatiivi hetkutuksesta hetkutuksista
illatiivi hetkutukseen hetkutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hetkutuksella hetkutuksilla
ablatiivi hetkutukselta hetkutuksilta
allatiivi hetkutukselle hetkutuksille
muut sijamuodot
essiivi hetkutuksena hetkutuksina
translatiivi hetkutukseksi hetkutuksiksi
abessiivi hetkutuksetta hetkutuksitta
instruktiivi hetkutuksin
komitatiivi hetkutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hetkutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hetkutus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]