herkuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]herkuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈherkut̪ˌt̪elu/
- tavutus: her‧kut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | herkuttelu | herkuttelut |
| genetiivi | herkuttelun | herkuttelujen herkutteluiden herkutteluitten |
| partitiivi | herkuttelua | herkutteluita herkutteluja |
| akkusatiivi | herkuttelu; herkuttelun |
herkuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | herkuttelussa | herkutteluissa |
| elatiivi | herkuttelusta | herkutteluista |
| illatiivi | herkutteluun | herkutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | herkuttelulla | herkutteluilla |
| ablatiivi | herkuttelulta | herkutteluilta |
| allatiivi | herkuttelulle | herkutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | herkutteluna | herkutteluina |
| translatiivi | herkutteluksi | herkutteluiksi |
| abessiivi | herkuttelutta | herkutteluitta |
| instruktiivi | – | herkutteluin |
| komitatiivi | – | herkutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | herkuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi herkutella ((vahva) vokaalivartalo herkuttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. herkutteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- herkuttelu Kielitoimiston sanakirjassa