herkuttelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]herkuttelija (12)
- henkilö, joka herkuttelee, hyvän ruoan ystävä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | herkuttelija | herkuttelijat |
| genetiivi | herkuttelijan | herkuttelijoiden herkuttelijoitten (herkuttelijain) |
| partitiivi | herkuttelijaa | herkuttelijoita |
| akkusatiivi | herkuttelija; herkuttelijan |
herkuttelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | herkuttelijassa | herkuttelijoissa |
| elatiivi | herkuttelijasta | herkuttelijoista |
| illatiivi | herkuttelijaan | herkuttelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | herkuttelijalla | herkuttelijoilla |
| ablatiivi | herkuttelijalta | herkuttelijoilta |
| allatiivi | herkuttelijalle | herkuttelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | herkuttelijana | herkuttelijoina |
| translatiivi | herkuttelijaksi | herkuttelijoiksi |
| abessiivi | herkuttelijatta | herkuttelijoitta |
| instruktiivi | – | herkuttelijoin |
| komitatiivi | – | herkuttelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | herkuttelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- herkuttelija Kielitoimiston sanakirjassa