herausstellen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	stellst heraus
ind. prees. y. 3. p.	stellt heraus
ind. imperf. y. 3. p.	stellte heraus
part. perf.	herausgestellt
apuverbi	haben

heraus|stellen

1. panna/laittaa ulos
2. korostaa, tuoda esiin/esille
3. refl.: sich (a) herausstellen ilmetä, käydä ilmi

   Es stellte sich heraus, dass...

   Kävi ilmi, että...

Etymologia

heraus + stellen