heräävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
heräävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä herätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heräävä | heräävät |
| genetiivi | heräävän | heräävien (herääväin) |
| partitiivi | heräävää | herääviä |
| akkusatiivi | heräävä; heräävän | heräävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heräävässä | heräävissä |
| elatiivi | heräävästä | heräävistä |
| illatiivi | heräävään | herääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heräävällä | heräävillä |
| ablatiivi | heräävältä | herääviltä |
| allatiivi | heräävälle | herääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heräävänä | heräävinä |
| translatiivi | herääväksi | herääviksi |
| abessiivi | heräävättä | heräävittä |
| instruktiivi | – | heräävin |
| komitatiivi | – | heräävine |