hentoava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hentoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hennota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hentoava | hentoavat |
| genetiivi | hentoavan | hentoavien (hentoavain) |
| partitiivi | hentoavaa | hentoavia |
| akkusatiivi | hentoava; hentoavan | hentoavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hentoavassa | hentoavissa |
| elatiivi | hentoavasta | hentoavista |
| illatiivi | hentoavaan | hentoaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hentoavalla | hentoavilla |
| ablatiivi | hentoavalta | hentoavilta |
| allatiivi | hentoavalle | hentoaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hentoavana | hentoavina |
| translatiivi | hentoavaksi | hentoaviksi |
| abessiivi | hentoavatta | hentoavitta |
| instruktiivi | – | hentoavin |
| komitatiivi | – | hentoavine |