henkinyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
henkinyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä henkiä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | henkinyt | henkineet |
| genetiivi | henkineen | henkineiden henkineitten |
| partitiivi | henkinyttä | henkineitä |
| akkusatiivi | henkinyt; henkineen | henkineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | henkineessä | henkineissä |
| elatiivi | henkineestä | henkineistä |
| illatiivi | henkineeseen | henkineisiin henkineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | henkineellä | henkineillä |
| ablatiivi | henkineeltä | henkineiltä |
| allatiivi | henkineelle | henkineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | henkineenä | henkineinä |
| translatiivi | henkineeksi | henkineiksi |
| abessiivi | henkineettä | henkineittä |
| instruktiivi | – | henkinein |
| komitatiivi | – | henkineine |