henkilöys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]henkilöys (40)
- se, että on henkilö; henkilönä oleminen
- henkilöllisyys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈheŋkiˌløys/ tai /ˈheŋkiløy̯s/
- tavutus: hen‧ki‧lö‧ys / hen‧ki‧löys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | henkilöys | henkilöydet |
| genetiivi | henkilöyden | henkilöyksien |
| partitiivi | henkilöyttä | henkilöyksiä |
| akkusatiivi | henkilöys; henkilöyden |
henkilöydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | henkilöydessä | henkilöyksissä |
| elatiivi | henkilöydestä | henkilöyksistä |
| illatiivi | henkilöyteen | henkilöyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | henkilöydellä | henkilöyksillä |
| ablatiivi | henkilöydeltä | henkilöyksiltä |
| allatiivi | henkilöydelle | henkilöyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | henkilöytenä | henkilöyksinä |
| translatiivi | henkilöydeksi | henkilöyksiksi |
| abessiivi | henkilöydettä | henkilöyksittä |
| instruktiivi | – | henkilöyksin |
| komitatiivi | – | henkilöyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | henkilöyde- | |
| vahva vartalo | henkilöyte- | |
| konsonantti- vartalo |
henkilöyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on henkilö
|
2. henkilöllisyys
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- henkilöys Kielitoimiston sanakirjassa