Siirry sisältöön

hellen

Wikisanakirjasta

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hellen yl. (3) (yks. määr. hellenen [luo], mon. epämäär. hellener [luo], mon. määr. hellenerna [luo])

  1. helleeni

Saksa

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

hellen

  1. taivutusmuoto sanasta hell:
    yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto
    yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto
    yksikön neutrin vahva genetiivimuoto
    yksikön heikko datiivimuoto
    yksikön heikko genetiivimuoto
    monikon vahva datiivimuoto
    monikon heikko muoto