heivata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
heivata (73) (taivutus[luo])[1]
- (puhekieltä) vähentää intensiivisyyttä
- Heivaa nyt jo, kaveri, vähän – eihän tuota tahtia hullukaan jaksa!
- (puhekieltä) antaa tietoisesti myöten
- (puhekieltä) heittää pois, heittää menemään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhei̯ʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: hei‧va‧ta
Käännökset[muokkaa]
1. heittää menemään
Ks. heittää pois |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- heivata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73