heittäytyä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

heittäytyä (52-F) (taivutus)

  1. heittää itsensä pitkälleen; laskeutua johonkin; paiskautua, viskautua, syöksyä
    Heittäydyin maahan.
  2. ruveta, tekeytyä jonkinlaiseksi tai joksikin
  3. jättäytyä johonkin paikkaan, olotilaan tms.; antautua jonkin valtaan; eläytyä
    Hän heittäytyy rohkeasti uusiin asioihin.
  4. (murteellinen, Pohjois-Karjala ja Kainuu) (sairaudesta) iskeä [1]
    Minuun heittäytyi sairaus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈhe̞i̯t̪.t̪æy̯ˌt̪y.æˣ]

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. heittäytyä.
  2. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 38. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2014–. ISSN 2323-3370. heittäytä.