hehko
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hehko (1)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: ['he̞ç.ko̞]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hehko | hehkot |
| genetiivi | hehkon | hehkojen |
| partitiivi | hehkoa | hehkoja |
| akkusatiivi | hehko; hehkon |
hehkot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hehkossa | hehkoissa |
| elatiivi | hehkosta | hehkoista |
| illatiivi | hehkoon | hehkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hehkolla | hehkoilla |
| ablatiivi | hehkolta | hehkoilta |
| allatiivi | hehkolle | hehkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hehkona | hehkoina |
| translatiivi | hehkoksi | hehkoiksi |
| abessiivi | hehkotta | hehkoitta |
| instruktiivi | – | hehkoin |
| komitatiivi | – | hehkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hehko- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. hieho
|
Ks. hieho |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hehko Vanhan kirjasuomen sanakirjassa