havahtaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]havahtaminen (38)
- teonnimi verbistä havahtaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | havahtaminen | havahtamiset |
| genetiivi | havahtamisen | havahtamisten havahtamisien |
| partitiivi | havahtamista | havahtamisia |
| akkusatiivi | havahtaminen; havahtamisen |
havahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | havahtamisessa | havahtamisissa |
| elatiivi | havahtamisesta | havahtamisista |
| illatiivi | havahtamiseen | havahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | havahtamisella | havahtamisilla |
| ablatiivi | havahtamiselta | havahtamisilta |
| allatiivi | havahtamiselle | havahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | havahtamisena (havahtamisna) |
havahtamisina |
| translatiivi | havahtamiseksi | havahtamisiksi |
| abessiivi | havahtamisetta | havahtamisitta |
| instruktiivi | – | havahtamisin |
| komitatiivi | – | havahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | havahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
havahtamis- | |