harv

Ruotsi

Substantiivi

harv yl. (2) (yks. määr. harven[luo], mon. epämäär. harvar[luo], mon. määr. harvarna[luo])

1. (maatalous) äes, karhi

Viro

Adjektiivi

harv (gen harva, part harva)

1. harva

   harv kamm – harva kampa

   harv mets – harva metsä

2. harvinainen (harvaan esiintyvä)

   see häälikumuutus on üsna harv – tämä äänteenmuutos on varsin harvinainen

Taivutus

ÕS 22u

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	harv	harvad
genetiivi	harva	harvade
partitiivi	harva	harvu harvasid
illatiivi	(lyhyt) harva	harvadesse (harvusse)
	(pitkä) harvasse
inessiivi	harvas	harvades (harvus)
elatiivi	harvast	harvadest (harvust)
allatiivi	harvale	harvadele (harvule)
adessiivi	harval	harvadel (harvul)
ablatiivi	harvalt	harvadelt (harvult)
translatiivi	harvaks	harvadeks (harvuks)
terminatiivi	harvani	harvadeni
essiivi	harvana	harvadena
abessiivi	harvata	harvadeta
komitatiivi	harvaga	harvadega

Teemamuodot lihavoitu.

Liittyvät sanat

• harva
• harvik, harvakas

Synonyymit

• hõre

Vastakohdat

• tihe
• sage

Yhdyssanat

• haruharv

Aiheesta muualla

• harv Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)