harsinta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

harsinta (9-J)

  1. harsiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑrsint̪ɑ/
  • tavutus: har‧sin‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi harsinta harsinnat
genetiivi harsinnan harsintojen
(harsintain)
partitiivi harsintaa harsintoja
akkusatiivi harsinta;
harsinnan
harsinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi harsinnassa harsinnoissa
elatiivi harsinnasta harsinnoista
illatiivi harsintaan harsintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi harsinnalla harsinnoilla
ablatiivi harsinnalta harsinnoilta
allatiivi harsinnalle harsinnoille
muut sijamuodot
essiivi harsintana harsintoina
translatiivi harsinnaksi harsinnoiksi
abessiivi harsinnatta harsinnoitta
instruktiivi harsinnoin
komitatiivi harsintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo harsinna-
vahva vartalo harsinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harsintahakkuu

Aiheesta muualla[muokkaa]