harrastus
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]harrastus (39)
- säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jota tehdään ajan kuluksi, huvin vuoksi, työn vastapainoksi, kunnon kohottamiseksi.
- Postimerkkeily on hauska harrastus.
- Harrastuksiani ovat kansantanssit, puutyöt ja lenkkeily.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrːɑst̪us/
- tavutus: har‧ras‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harrastus | harrastukset |
| genetiivi | harrastuksen | harrastusten harrastuksien |
| partitiivi | harrastusta | harrastuksia |
| akkusatiivi | harrastus; harrastuksen |
harrastukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harrastuksessa | harrastuksissa |
| elatiivi | harrastuksesta | harrastuksista |
| illatiivi | harrastukseen | harrastuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harrastuksella | harrastuksilla |
| ablatiivi | harrastukselta | harrastuksilta |
| allatiivi | harrastukselle | harrastuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harrastuksena | harrastuksina |
| translatiivi | harrastukseksi | harrastuksiksi |
| abessiivi | harrastuksetta | harrastuksitta |
| instruktiivi | – | harrastuksin |
| komitatiivi | – | harrastuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harrastukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harrastus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. jokin, jota harrastetaan; jota tehdään huvin vuoksi, työn vastapainoksi
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]harrastuspiiri, harrastustoiminta, harrastustyö, keräilyharrastus, kotiseutuharrastus, kulttuuriharrastus, lempiharrastus, liikuntaharrastus, lukuharrastus, mieliharrastus, muotiharrastus, soittoharrastus, taideharrastus, teatteriharrastus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- harrastus Kielitoimiston sanakirjassa
- harrastus Suomen murteiden sanakirjassa
- harrastus Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 1038 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa