harras
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]harras (41-K) (komparatiivi hartaampi, superlatiivi hartain) (taivutus[luo])
- uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiseen liittyvä
- (ihmisestä) uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiselle omistautunut
- Hän oli harras kristitty.
- vakavamielinen, syvästi kunnioittava
- Hautajaisissa oli harras tunnelma.
- Hartain toiveeni on, että...
- antaumuksellinen, vaivannäköä kaihtamaton
- Hartaasta äyskäröinnistä huolimatta vene vajosi pohjaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrːɑs/
- tavutus: har‧ras
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- harras Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]harras (monikko harrases)
- siitosoreista koostuva hevoslauma
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhærəs/
Etymologia
[muokkaa]- keskienglannin sanasta haras (’siitosorilauma’, ’siitosorilauman aitaus’) < muinaisranskan sanasta haraz (’hevoslauma’)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.