harras
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
harras (41-K) (komparatiivi hartaampi, superlatiivi hartain) (taivutus[luo])
- uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiseen liittyvä
- (ihmisestä) uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiselle omistautunut
- Hän oli harras kristitty.
- vakavamielinen, syvästi kunnioittava
- Hautajaisissa oli harras tunnelma.
- Hartain toiveeni on, että...
- antaumuksellinen, vaivannäköä kaihtamaton
- Hartaasta äyskäröinnistä huolimatta vene vajosi pohjaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrːɑs/
- tavutus: har‧ras
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- harras Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
harras (monikko harrases)
- siitosoreista koostuva hevoslauma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhærəs/
Etymologia[muokkaa]
- keskienglannin sanasta haras (’siitosorilauma’, ’siitosorilauman aitaus’) < muinaisranskan sanasta haraz (’hevoslauma’)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.