harmonisointi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

harmonisointi (5-J)[1]

  1. saattaminen toisien maiden tai kansainvälisiä käytäntöjä tai lakeja vastaavaksi
    Harmonisoinnilla varmistetaan EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla, että eri EU-maiden soveltamissa säännöissä asetetaan samat velvoitteet kaikkien maiden kansalaisille ja että kaikissa EU-maissa sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. (Europa.eu)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi harmonisointi harmonisoinnit
genetiivi harmonisoinnin harmonisointien
partitiivi harmonisointia harmonisointeja
akkusatiivi harmonisointi; harmonisoinnin harmonisoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi harmonisoinnissa harmonisoinneissa
elatiivi harmonisoinnista harmonisoinneista
illatiivi harmonisointiin harmonisointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi harmonisoinnilla harmonisoinneilla
ablatiivi harmonisoinnilta harmonisoinneilta
allatiivi harmonisoinnille harmonisoinneille
muut sijamuodot
essiivi harmonisointina harmonisointeina
translatiivi harmonisoinniksi harmonisoinneiksi
abessiivi harmonisoinnitta harmonisoinneitta
instruktiivi harmonisoinnein
komitatiivi harmonisointeine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J