harmitella

Suomi

Verbi

harmitella (67-C) (taivutus[luo])

1. tuntea harmia, esittää harmin tunteita

   Suomenlinnassa Porkkalan kiukun herätti Erkki Tuomioja, joka puheessaan harmitteli, että punaiset tarttuivat aseisiin. (voima.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrmiˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: har‧mi‧tel‧la

Etymologia

substantiivi harmi (vartalo harmi- + pääte -tella (:-ttele-))

Käännökset

1. tuntea harmia, esittää harmin tunteita

englanti: bemoan

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: hermitteleminen, harmittelu, harmittelija

Aiheesta muualla

• harmitella Kielitoimiston sanakirjassa
• harmitella Suomen murteiden sanakirjassa
• Artikkeli 1024 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa