harkitseva
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]harkitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä harkita
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harkitseva | harkitsevat |
| genetiivi | harkitsevan | harkitsevien (harkitsevain) |
| partitiivi | harkitsevaa | harkitsevia |
| akkusatiivi | harkitseva; harkitsevan |
harkitsevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harkitsevassa | harkitsevissa |
| elatiivi | harkitsevasta | harkitsevista |
| illatiivi | harkitsevaan | harkitseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harkitsevalla | harkitsevilla |
| ablatiivi | harkitsevalta | harkitsevilta |
| allatiivi | harkitsevalle | harkitseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harkitsevana | harkitsevina |
| translatiivi | harkitsevaksi | harkitseviksi |
| abessiivi | harkitsevatta | harkitsevitta |
| instruktiivi | – | harkitsevin |
| komitatiivi | – | harkitsevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | harkitseva- | |
| vahva vartalo | harkitseva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- harkitseva Kielitoimiston sanakirjassa