harjaantunut
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]harjaantunut (47)
- aktiivin partisiipin perfekti verbistä harjaantua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harjaantunut | harjaantuneet |
| genetiivi | harjaantuneen | harjaantuneiden harjaantuneitten |
| partitiivi | harjaantunutta | harjaantuneita |
| akkusatiivi | harjaantunut; harjaantuneen |
harjaantuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harjaantuneessa | harjaantuneissa |
| elatiivi | harjaantuneesta | harjaantuneista |
| illatiivi | harjaantuneeseen | harjaantuneisiin harjaantuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harjaantuneella | harjaantuneilla |
| ablatiivi | harjaantuneelta | harjaantuneilta |
| allatiivi | harjaantuneelle | harjaantuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harjaantuneena | harjaantuneina |
| translatiivi | harjaantuneeksi | harjaantuneiksi |
| abessiivi | harjaantuneetta | harjaantuneitta |
| instruktiivi | – | harjaantunein |
| komitatiivi | – | harjaantuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |