haritud

Viro

Adjektiivi

haritud

1. sivistynyt, valistunut, koulutettu

Taivutus

• attribuuttina taipumaton
• ÕS 2018 tyyppi 2 (õpik) õpik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	haritud	haritud
genetiivi	haritu	haritute
partitiivi	haritut	harituid
illatiivi	haritusse	haritutesse harituisse
inessiivi	haritus	haritutes harituis
elatiivi	haritust	haritutest harituist
allatiivi	haritule	haritutele harituile
adessiivi	haritul	haritutele harituil
ablatiivi	haritult	haritutelt harituilt
translatiivi	harituks	harituteks harituiks
terminatiivi	harituni	harituteni
essiivi	harituna	haritutena
abessiivi	harituta	harituteta
komitatiivi	harituga	haritutega

Liittyvät sanat

• haridus
• harima