haravointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- haravan käyttö; maan puhdistaminen roskista t. lehdistä haravaa käyttäen
- etsintäoperaatio, jonkin järjestelmällinen läpikäynti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrɑˌʋoi̯nt̪i/
- tavutus: ha‧ra‧voin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haravointi | haravoinnit |
| genetiivi | haravoinnin | haravointien (haravointein) |
| partitiivi | haravointia | haravointeja |
| akkusatiivi | haravointi; haravoinnin |
haravoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haravoinnissa | haravoinneissa |
| elatiivi | haravoinnista | haravoinneista |
| illatiivi | haravointiin | haravointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haravoinnilla | haravoinneilla |
| ablatiivi | haravoinnilta | haravoinneilta |
| allatiivi | haravoinnille | haravoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haravointina | haravointeina |
| translatiivi | haravoinniksi | haravoinneiksi |
| abessiivi | haravoinnitta | haravoinneitta |
| instruktiivi | – | haravoinnein |
| komitatiivi | – | haravointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | haravoinni- | |
| vahva vartalo | haravointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. haravan käyttö; maan puhdistaminen roskista t. lehdistä haravaa käyttäen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- haravointi Kielitoimiston sanakirjassa