happamoituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
happamoituminen (38)
- se, että (jokin) happamoituu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑpːɑmoi̯t̪uminen/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | happamoituminen | happamoitumiset |
| genetiivi | happamoitumisen | happamoitumisten happamoitumisien |
| partitiivi | happamoitumista | happamoitumisia |
| akkusatiivi | happamoituminen; happamoitumisen |
happamoitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | happamoitumisessa | happamoitumisissa |
| elatiivi | happamoitumisesta | happamoitumisista |
| illatiivi | happamoitumiseen | happamoitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | happamoitumisella | happamoitumisilla |
| ablatiivi | happamoitumiselta | happamoitumisilta |
| allatiivi | happamoitumiselle | happamoitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | happamoitumisena (happamoitumisna) |
happamoitumisina |
| translatiivi | happamoitumiseksi | happamoitumisiksi |
| abessiivi | happamoitumisetta | happamoitumisitta |
| instruktiivi | – | happamoitumisin |
| komitatiivi | – | happamoitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | happamoitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
happamoitumis- | |