hanuristi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hanuristi (5)
- (arkikieltä) hanurinsoittaja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hanuristi | hanuristit |
| genetiivi | hanuristin | hanuristien (hanuristein) |
| partitiivi | hanuristia | hanuristeja |
| akkusatiivi | hanuristi; hanuristin |
hanuristit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hanuristissa | hanuristeissa |
| elatiivi | hanuristista | hanuristeista |
| illatiivi | hanuristiin | hanuristeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hanuristilla | hanuristeilla |
| ablatiivi | hanuristilta | hanuristeilta |
| allatiivi | hanuristille | hanuristeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hanuristina | hanuristeina |
| translatiivi | hanuristiksi | hanuristeiksi |
| abessiivi | hanuristitta | hanuristeitta |
| instruktiivi | – | hanuristein |
| komitatiivi | – | hanuristeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hanuristi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hanuristi Kielitoimiston sanakirjassa