hanslankari

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hanslankari (6)[1]

  1. (vanhahtava) apulainen
    Kevät toi, kevät toi muurarin, / kevät toi, kevät toi maalarin. / Kevät toi rakennuksille hanslankarin / ja rannoille hampparin.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hanslankari hanslankarit
genetiivi hanslankarin hanslankarien
hanslankareiden
hanslankareitten
partitiivi hanslankaria hanslankareita
hanslankareja
akkusatiivi hanslankari;
hanslankarin
hanslankarit
sisäpaikallissijat
inessiivi hanslankarissa hanslankareissa
elatiivi hanslankarista hanslankareista
illatiivi hanslankariin hanslankareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hanslankarilla hanslankareilla
ablatiivi hanslankarilta hanslankareilta
allatiivi hanslankarille hanslankareille
muut sijamuodot
essiivi hanslankarina hanslankareina
translatiivi hanslankariksi hanslankareiksi
abessiivi hanslankaritta hanslankareitta
instruktiivi hanslankarein
komitatiivi hanslankareine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ruotsin kielen hantlangare ('apulainen', 'kätyri')

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6