hankaloittanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hankaloittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hankaloittaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hankaloittanut | hankaloittaneet |
genetiivi | hankaloittaneen | hankaloittaneiden hankaloittaneitten |
partitiivi | hankaloittanutta | hankaloittaneita |
akkusatiivi | hankaloittanut; hankaloittaneen | hankaloittaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hankaloittaneessa | hankaloittaneissa |
elatiivi | hankaloittaneesta | hankaloittaneista |
illatiivi | hankaloittaneeseen | hankaloittaneisiin hankaloittaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hankaloittaneella | hankaloittaneilla |
ablatiivi | hankaloittaneelta | hankaloittaneilta |
allatiivi | hankaloittaneelle | hankaloittaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hankaloittaneena | hankaloittaneina |
translatiivi | hankaloittaneeksi | hankaloittaneiksi |
abessiivi | hankaloittaneetta | hankaloittaneitta |
instruktiivi | – | hankaloittanein |
komitatiivi | – | hankaloittaneine |