halkoa
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
halkoa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta halko
Verbi[muokkaa]
- halkaista, jakaa
- Tila voidaan halkoa asianomistajan vaatimuksesta.
- (kuvaannollisesti) kulkea jonkin läpi
- Vapaana virtaava Kiiminkijoki halkoo maisemaa.
- Aroa halkoo yksinäinen, kapea maantie.
- Meri kimaltelee sinisenä, aaltoja halkovat purjeveneet värikkäine purjeineen loistavat sinistä taivasta vasten.
- tehdä halkoja
- Puiden koneellinen halkominen on nopeaa, mutta tilastojen mukaan vaarallista.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑlkoɑˣ/
- tavutus: hal‧ko‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- halkoa hiuksia – suhtautua johonkin turhan pikkutarkasti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- halkoa Kielitoimiston sanakirjassa