halko
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tavallisesti metriseksi katkaistu ja yleensä halkaistu puu, josta tehdään pilkkeitä eli klapeja polttopuuksi
- Halot varastoidaan ja kuivataan halkopinoissa.
- hakata halkoja
- Suurissa keskuslämmityskattiloissa halot poltetaan täysimittaisina niitä enemmälti pilkkomatta.
- (arkikieltä) polttopuu, pilke, klapi
- (slangia) isokokoinen matkapuhelin
- (slangia) muu kädessä pidettävä väline, joka on painava ja kömpelö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑlko/
- tavutus: hal‧ko
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | halko | halot |
genetiivi | halon | halkojen |
partitiivi | halkoa | halkoja |
akkusatiivi | halko; halon |
halot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | halossa | haloissa |
elatiivi | halosta | haloista |
illatiivi | halkoon | halkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | halolla | haloilla |
ablatiivi | halolta | haloilta |
allatiivi | halolle | haloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | halkona | halkoina |
translatiivi | haloksi | haloiksi |
abessiivi | halotta | haloitta |
instruktiivi | – | haloin |
komitatiivi | – | halkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | halo- | |
vahva vartalo | halko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Johdos samasta vartalosta kuin haljeta[1].
Vastineita lähisukukielissä: inkeroisen halko, karjalan halko, vepsän haug, vatjan alko, viron halg ja liivin alg[2].
Käännökset[muokkaa]
1. tavallisesti metriseksi katkaistu ja yleensä halkaistu pyöreä puu, josta tehdään pilkkeitä esimerkiksi uunissa tai takassa poltettavaksi
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
halkokattila, halkokuorma, halkokuutio, halkokuutiometri, halkolämmitteinen, halkometsä, halkomotti, halkopino, halkosaha, halkotarha, halkovaja, halkovarasto, koivuhalko, kuusihalko, leppähalko, mäntyhalko
Substantiivi[muokkaa]
halko (1)
- (slangia) hallituksen kokous
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | halko | halkot |
genetiivi | halkon | halkojen |
partitiivi | halkoa | halkoja |
akkusatiivi | halko; halkon |
halkot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | halkossa | halkoissa |
elatiivi | halkosta | halkoista |
illatiivi | halkoon | halkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | halkolla | halkoilla |
ablatiivi | halkolta | halkoilta |
allatiivi | halkolle | halkoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | halkona | halkoina |
translatiivi | halkoksi | halkoiksi |
abessiivi | halkotta | halkoitta |
instruktiivi | – | halkoin |
komitatiivi | – | halkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | halko- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- halko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana halko.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana halko.