halkaiseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
halkaiseminen (38)
- teonnimi verbistä halkaista
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halkaiseminen | halkaisemiset |
| genetiivi | halkaisemisen | halkaisemisten halkaisemisien |
| partitiivi | halkaisemista | halkaisemisia |
| akkusatiivi | halkaiseminen; halkaisemisen |
halkaisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halkaisemisessa | halkaisemisissa |
| elatiivi | halkaisemisesta | halkaisemisista |
| illatiivi | halkaisemiseen | halkaisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halkaisemisella | halkaisemisilla |
| ablatiivi | halkaisemiselta | halkaisemisilta |
| allatiivi | halkaisemiselle | halkaisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halkaisemisena (halkaisemisna) |
halkaisemisina |
| translatiivi | halkaisemiseksi | halkaisemisiksi |
| abessiivi | halkaisemisetta | halkaisemisitta |
| instruktiivi | – | halkaisemisin |
| komitatiivi | – | halkaisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | halkaisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
halkaisemis- | |