hakeminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hakeminen (38)
- teonnimi verbistä hakea
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hakeminen | hakemiset |
| genetiivi | hakemisen | hakemisten hakemisien |
| partitiivi | hakemista | hakemisia |
| akkusatiivi | hakeminen; hakemisen |
hakemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hakemisessa | hakemisissa |
| elatiivi | hakemisesta | hakemisista |
| illatiivi | hakemiseen | hakemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hakemisella | hakemisilla |
| ablatiivi | hakemiselta | hakemisilta |
| allatiivi | hakemiselle | hakemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hakemisena (hakemisna) |
hakemisina |
| translatiivi | hakemiseksi | hakemisiksi |
| abessiivi | hakemisetta | hakemisitta |
| instruktiivi | – | hakemisin |
| komitatiivi | – | hakemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hakemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hakemis- | |