haju

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haju (1)

  1. (fysiologia) hajuaistin ärsyke, joka todetaan nenän kautta. Haju voidaan mieltää miellyttäväksi tai epämiellyttäväksi, kansanomaisesti hyväksi tai pahaksi
    Mikä tuo outo haju on?
    Jotkut sanovat ihmisen säilyneen lajina hajunsa ansiosta.
  2. (slangia) aavistus, tieto
    Onko sinulla hajuakaan asiasta?
    Ei mitään hajuu.

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

johdos haja-vartalosta[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hajuaine, hajuaisti, hajuaistimus, hajuetäisyys, hajuhaitta, hajuheinä, hajuhermo, hajuherne, hajulohko, hajulukko, hajulähde, hajupihka, hajupommi, hajurako, hajusaippua, hajusuola, hajuvesi, hajuvirhe, hajuväli, hienhaju, kalmanhaju, ominaishaju, rikinhaju, ruoanhaju, ruudinhaju, ruumiinhaju, sillinhaju

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana haju