haistattaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
haistattaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- saada toinen haistamaan (jotakin)
- kehottaa toista haistamaan jotakin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑi̯st̪ɑt̪ːɑːˣ/
- tavutus: hais‧tat‧taa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: haistatella
Idiomit[muokkaa]
- haistattaa pitkät
- (alatyyliä) toimia tai suhtautua erittäin tai korostetun välinpitämättömästi
- Sen jätkän käskytyksille mä haistatin pitkät.
- Mitä semmosella koiralla tekee, kun haistattaa muijalla pitkät!
- (alatyyliä) toimia tai suhtautua erittäin tai korostetun välinpitämättömästi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- haistattaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C