haihattelija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
haihattelija (12)
- henkilö, joka haihattelee
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haihattelija | haihattelijat |
| genetiivi | haihattelijan | haihattelijoiden haihattelijoitten (haihattelijain) |
| partitiivi | haihattelijaa | haihattelijoita |
| akkusatiivi | haihattelija; haihattelijan |
haihattelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haihattelijassa | haihattelijoissa |
| elatiivi | haihattelijasta | haihattelijoista |
| illatiivi | haihattelijaan | haihattelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haihattelijalla | haihattelijoilla |
| ablatiivi | haihattelijalta | haihattelijoilta |
| allatiivi | haihattelijalle | haihattelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haihattelijana | haihattelijoina |
| translatiivi | haihattelijaksi | haihattelijoiksi |
| abessiivi | haihattelijatta | haihattelijoitta |
| instruktiivi | – | haihattelijoin |
| komitatiivi | – | haihattelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haihattelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka haihattelee
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- haihattelija Kielitoimiston sanakirjassa