hahmotelma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hahmotelma (10)

  1. hahmottelemisen tulos; luonnos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑhmoˌt̪elmɑ/
  • tavutus: hah‧mo‧tel‧ma

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hahmotelma hahmotelmat
genetiivi hahmotelman hahmotelmien
(hahmotelmain)
partitiivi hahmotelmaa hahmotelmia
akkusatiivi hahmotelma;
hahmotelman
hahmotelmat
sisäpaikallissijat
inessiivi hahmotelmassa hahmotelmissa
elatiivi hahmotelmasta hahmotelmista
illatiivi hahmotelmaan hahmotelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hahmotelmalla hahmotelmilla
ablatiivi hahmotelmalta hahmotelmilta
allatiivi hahmotelmalle hahmotelmille
muut sijamuodot
essiivi hahmotelmana hahmotelmina
translatiivi hahmotelmaksi hahmotelmiksi
abessiivi hahmotelmatta hahmotelmitta
instruktiivi hahmotelmin
komitatiivi hahmotelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hahmotelma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]