Siirry sisältöön

habitus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Habitus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

habitus (39)

  1. ulkoinen olemus
    Miehen habitus oli jyrkässä ristiriidassa hänen sanojensa kanssa.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑbit̪us/
  • tavutus: ha‧bi‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi habitus habitukset
genetiivi habituksen habitusten
habituksien
partitiivi habitusta habituksia
akkusatiivi habitus;
habituksen		 habitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi habituksessa habituksissa
elatiivi habituksesta habituksista
illatiivi habitukseen habituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi habituksella habituksilla
ablatiivi habitukselta habituksilta
allatiivi habitukselle habituksille
muut sijamuodot
essiivi habituksena habituksina
translatiivi habitukseksi habituksiksi
abessiivi habituksetta habituksitta
instruktiivi – habituksin
komitatiivi – habituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo habitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 habitus-

Käännökset

[muokkaa]
2. habitus

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

habitus m., habita f., habitum n.

  1. partisiipin perfekti verbistä habeō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuotomaskuliinifeminiinineutrisijamuotomaskuliinifeminiinineutri
nominatiivihabitushabitahabitumnominatiivihabitīhabitaehabita
akkusatiivihabitumhabitamhabitumakkusatiivihabitōshabitāshabita
genetiivihabitīhabitaehabitīgenetiivihabitōrumhabitārumhabitōrum
datiivihabitōhabitaehabitōdatiivihabitīshabitīshabitīs
ablatiivihabitōhabitāhabitōablatiivihabitīshabitīshabitīs
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=habitus&oldid=4599681”