haastattelu

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Haastattelu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haastattelu (2)[1]

  1. tavallisesti suullinen keskustelu tai kysely, jossa kartoitetaan ja selvitetään asioita
  2. mediassa julkaistu tällainen keskustelu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haastattelu haastattelut
genetiivi haastattelun haastattelujen
haastatteluiden
haastatteluitten
partitiivi haastattelua haastatteluita
haastatteluja
akkusatiivi haastattelu; haastattelun haastattelut
sisäpaikallissijat
inessiivi haastattelussa haastatteluissa
elatiivi haastattelusta haastatteluista
illatiivi haastatteluun haastatteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haastattelulla haastatteluilla
ablatiivi haastattelulta haastatteluilta
allatiivi haastattelulle haastatteluille
muut sijamuodot
essiivi haastatteluna haastatteluina
translatiivi haastatteluksi haastatteluiksi
abessiivi haastattelutta haastatteluitta
instruktiivi haastatteluin
komitatiivi haastatteluine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Artturi Kanniston vuonna 1907 käyttöön ottama uudissana[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

haastattelulausunto, haastattelututkimus, katuhaastattelu, kiertohaastattelu, lehtihaastattelu, postihaastattelu, puhelinhaastattelu, radiohaastattelu, revolverihaastattelu, syvähaastattelu

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.