haahuilla

Suomi

Verbi

haahuilla (67) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) kuljeksia sekavasti, epävarmasti, päämäärättömästi, tavoitteettomasti

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑːhui̯lːɑˣ/
• tavutus: haa‧huil‧la

Käännökset

1. kuljeksia päämäärättömästi

englanti: wander aimlessly

turkki: dolaşmak

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: haahuileminen, haahuilu, haahuilija

Lähikäsitteet

• hortoilla

Synonyymit

• kuljeksia

Aiheesta muualla

• haahuilla Kielitoimiston sanakirjassa
• haahuilla Suomen murteiden sanakirjassa