höperö
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
höperö (1) (komparatiivi höperömpi, superlatiivi höperöin) (taivutus [luo])
- (arkikieltä) sellainen, jolla on ymmärryksessään, muistissaan tai itseluottamuksessaan heikkoutta; heikkomielinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhøperø/
- tavutus: hö‧pe‧rö
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
mökkihöperö, puolihöperö, vanhuudenhöperö
Aiheesta muualla[muokkaa]
- höperö Kielitoimiston sanakirjassa