hölkkääminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hölkkääminen (38)
- teonnimi verbistä hölkätä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hölkkääminen | hölkkäämiset |
| genetiivi | hölkkäämisen | hölkkäämisten hölkkäämisien |
| partitiivi | hölkkäämistä | hölkkäämisiä |
| akkusatiivi | hölkkääminen; hölkkäämisen |
hölkkäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hölkkäämisessä | hölkkäämisissä |
| elatiivi | hölkkäämisestä | hölkkäämisistä |
| illatiivi | hölkkäämiseen | hölkkäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hölkkäämisellä | hölkkäämisillä |
| ablatiivi | hölkkäämiseltä | hölkkäämisiltä |
| allatiivi | hölkkäämiselle | hölkkäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hölkkäämisenä (hölkkäämisnä) |
hölkkäämisinä |
| translatiivi | hölkkäämiseksi | hölkkäämisiksi |
| abessiivi | hölkkäämisettä | hölkkäämisittä |
| instruktiivi | – | hölkkäämisin |
| komitatiivi | – | hölkkäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hölkkäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hölkkäämis- | |