hölkkääjä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]hölkkääjä (10)
- henkilö, joka hölkkää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhølkːæːjæ/
- tavutus: hölk‧kää‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hölkkääjä | hölkkääjät |
| genetiivi | hölkkääjän | hölkkääjien (hölkkääjäin) |
| partitiivi | hölkkääjää | hölkkääjiä |
| akkusatiivi | hölkkääjä; hölkkääjän |
hölkkääjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hölkkääjässä | hölkkääjissä |
| elatiivi | hölkkääjästä | hölkkääjistä |
| illatiivi | hölkkääjään | hölkkääjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hölkkääjällä | hölkkääjillä |
| ablatiivi | hölkkääjältä | hölkkääjiltä |
| allatiivi | hölkkääjälle | hölkkääjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hölkkääjänä | hölkkääjinä |
| translatiivi | hölkkääjäksi | hölkkääjiksi |
| abessiivi | hölkkääjättä | hölkkääjittä |
| instruktiivi | – | hölkkääjin |
| komitatiivi | – | hölkkääjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hölkkääjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka hölkkää
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hölkkääjä Kielitoimiston sanakirjassa