hätävarjelu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hätävarjelu (2)

  1. Hätävarjelu on oikeutusperuste muutoin rikolliseen tekoon, jonka tuomioistuin katsoo olleen oikeutettu oikeushyvien (esimerkiksi henki, koskemattomuus, omaisuus, kotirauha) puolustamisen kannalta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhæt̪æˌʋɑrjelu/
  • tavutus: hä‧tä‧var‧je‧lu

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista hätä ja varjelu

Aiheesta muualla[muokkaa]