hätääntyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hätääntyminen (38)
- teonnimi verbistä hätääntyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hätääntyminen | hätääntymiset |
| genetiivi | hätääntymisen | hätääntymisten hätääntymisien |
| partitiivi | hätääntymistä | hätääntymisiä |
| akkusatiivi | hätääntyminen; hätääntymisen |
hätääntymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hätääntymisessä | hätääntymisissä |
| elatiivi | hätääntymisestä | hätääntymisistä |
| illatiivi | hätääntymiseen | hätääntymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hätääntymisellä | hätääntymisillä |
| ablatiivi | hätääntymiseltä | hätääntymisiltä |
| allatiivi | hätääntymiselle | hätääntymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hätääntymisenä (hätääntymisnä) |
hätääntymisinä |
| translatiivi | hätääntymiseksi | hätääntymisiksi |
| abessiivi | hätääntymisettä | hätääntymisittä |
| instruktiivi | – | hätääntymisin |
| komitatiivi | – | hätääntymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hätääntymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hätääntymis- | |